Valtimoterveys ja liikunta
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotautipotilaan tulisi liikkua päivittäin vähintään puolen tunnin verran. Tuo puoli tuntia voi koostua useammasta lyhyemmästä jaksosta. Liikunnan tulisi aina alkaa ja loppua rauhallisesti ja olla teholtaan sellaista, että se hengästyttää hieman. Liikunta ei kuitenkaan saisi olla liian uuvuttavaa, tai sellaista että siitä koituisi jälkioireita potilaalle.
Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan onkin hyvä pitää mahdollista rintakipulääkettä mukana. Sepelvaltimotautikohtauksen tai erilaisten sepelvaltimotautiin liittyvien toimenpiteiden jälkeen potilaan harrastama liikunta tulisi olla luonteeltaan rauhallista.
Aivoverenkiertohäiriöt
Aivoverenkiertohäiriöistä kärsivälle potilaalle on voinut jäädä oireita, jotka ovat muuttaneet henkilön liikuntakykyä. Tilanteesta huolimatta aivoverenkiertohäiriöpotilaan olisi lähteä/opetella liikkumaan, sillä se nopeuttaa toipumista ja kuntoutumista.
Liikunnan mahdollisuudet ovat monipuolisia. Potilaalle liikunnan tulisi toki olla mielekästä, jotta säännöllisyys pysyisi mukana.
Perifeerinen valtimotauti
Perifeerisen valtimotaudin hoidossa liikunta on yksi keskeisimmistä tekijöistä taudin hoidossa. Erityisen hyviä liikuntamuotoja ovat mm. porrasnousut ja kävely tasaisella tai mäkisellä maastolla.
Säännöllisyys on tärkeä muistaa liikuntaa harjoittaessa. Harjoituksen aikana liikuntaa harrastetaan mahdolliseen raajakipuun asti. Kun kipu on mennyt ohi, harjoittelua jatketaan. Kipu-lepovaiheen voi toistaa useamman kerran.
Tyypin 2 diabetes
Diabetesta sairastavan tulisi liikkua monipuolisesti ja säännöllisesti, vähintään puoli tuntia päivässä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti potilaan sokeritasapainoon.